On ollut vähän hiljaista blogissa raksan osalta (okei kaiken osalta). Kun mitään ei ole oikeastaan tapahtunut tontilla, ei ole ollut mielekästä kirjoittaakaan. Mutta nyt vihdoin hommat ovat alkaneet ja tontille alkaa muodostua jotain taloa muistuttavaa! Maatyöt alkoivat maaliskuun loppupuolella, paalutuskone kävi huhtikuun alussa ja viime viikolla valettiin anturat! Kaikki rakentamiseen liittyvät tekstit löydät muuten helposti tuolta ylhäältä kategoriasta nimeltä Raksa.
Päätöksiä on tehty, tai ainakin yritetty, sisäpuolen materiaaleista ja kalusteista. Lähdetään tässä tekstissä kuitenkin perehtymään meidän takkavalintaan, se kun oli vissiin ensimmäinen asia, joka saatiin päätettyä 😀
Jo taloa suunnitellessa oli selvää, että takka halutaan. Syysillat, lämmin kaakaokuppi ja takassa rätisevä tuli mielessä lähdettiin perehtymään takkojen ihmeelliseen maailmaan. Koska niitähän riittää.
Meille valikoitui lämmitysjärjestelmäksi poistoilmalämpöpumppu ja haluttiin sen rinnalle kiertoilmatakka. Kiertoilmatakka alkaa lämmittämään heti, mutta myös lakkaa luovuttamasta lämpöä piakkoin sammumisen jälkeen. Se ei siis varastoi lämpöä kuten varaava takka.
Koska emme kaipaa takkaa varsinaiseen lämmitykseen, emme nähneet järkeä panostaa varaavaan. Varaava takka painaa (Varaava yli 1000kg versus kiertoilmatakka alle 400kg) ja vaatii lattiarakenteen vahvistamisen, sekä paloseinän taakseen. Varaavan takan hyöty on ehdoton, jos sitä käyttää päivittäin lämmitykseen ja on esimerkiksi omaa puuntuotantoa tai mahdollisuus ostaa puuta halvalla suuria määriä.
Takkaa on kuitenkin lämmitettävä jonkin aikaa, jotta varaava kuori sitoo itseensä riittävästi lämpöenergiaa. Perinteisen sähkölämmityksen rinnalla sillä voi säästää satoja euroja, varsinkin vanhemmissa taloissa. Mutta tämän päivän uudisrakenteet on niin tiiviitä ja energiatehokkaita, että lisälämmityksen tarve on melko pieni.
Varaava takka voi lämmittää vielä seuraavana päivänäkin ja toisen päälämmönlähteen kanssa se voi lämmittää jopa liikaa. Kiertoilmatakan kanssa tätä riskiä ei synny. Poistoilmalämpöpumppu kerää kuitenkin takan lämmittämästä ilmasta lämpöenergian talteen ja käyttää sen mm. käyttöveteen.
Kiertoilmatakan toiminta perustuu siis siihen, että se imee sisuksiinsa kylmää huoneilmaa tai, kuten meidän tapauksessa, ilma otetaan suoraan ulkoa. Ilma lämpeää kuoren ja takkasydämen välissä ja luovutetaan lämmenneenä huoneilmaan takan yläosasta. Takan kuori ei lämpeä missään kohtaa polttavan kuumaksi, vaan on kädellä koskettavissa polton aikanakin. Kiertoilmatakkojen hyötysuhde on erinomainen, sillä pienellä puumäärällä syntyy paljon lämpöenergiaa. Monilla merkeillä on myös kiinnitetty huomiota puhdaspalotekniikkaan.
Kun päätös takan toimintamallista oli tehty alkoi itse takan etsintä. Aika nopeasti löysin instagramista Nordpeisin takkoja, jotka miellyttivät silmääni. Harvempi suomalainen takkavalmistaja tekee vielä kiertoilmatakkoja, esimerkiksi Uunisepiltä tai Nunnauunilta löytyy ainoastaa varaavia takkoja. Tulikivellä sen sijaan näyttäisi olevan jo mallisto kiertoilmatakoistakin.
Turun seudulla Nordpeisin takkoja jälleenmyy ainostaan Takkauunit Piilola sekä Tulitalo Paraisilla. Suuntasimme siis Piilolalle katsomaan takkoja lähemmin.
Myymälässä olikin monen monta mallia näytillä sekä Nordpeisilta että Conturalta. Koska takka sijoittuu ruokailutilan ja olohuoneen välimastoon, toivoimme tulen näkyvän kolmeen suuntaan ja takkapesän olevan hieman korkeammalla kuin perinteisesti.
Näillä spekseillä vaihtoehdoiksi valikoitui Nordpeisin Praha ja Monaco, sekä Conturan i51A.
Praha 
Monaco korkea 
i51A
Koitimme hahmottaa takkojen kokoa tulevassa talossa ja mallailimme vuokrakotimme seinään takkojen ääriviivoja. Pyysimme myös tarjoukset kaikista kolmesta takasta, mutta hinnassa ei ollut muutamaa sataa enempää heittoa.
Lopulta päädyimme Nordpeisin Monacoon! Praha tuntui kuitenkin vähän pieneltä isoon tilaan ja Conturan tulipesä oli turhan matalalla. Nordpeisin takoissa on valmiina sissänrakennettu suojaseinäsarja ja näin ollen se voidaan asentaa suoraan kiinni takana olevaan tulenarkaan seinään. Pinnaltaan se on harmaata betonia, joka on maalattavissa minkä väriseksi tahansa. Koska maalauksen voi tehdä myöhemmin, tulee takkamme tuolla harmaalla pinnalla ja pohdimme värin myöhemmin. Valkoinen tuntuu olevan suosittu väri ja voi olla, että siihen päädymme itsekin.
Terkuin
