Ensin oli tontti. Sitten oli työmaa. Tätä seurasi raksa, talo ja lopulta koti.
Päästiin muuttamaan uuteen kotiin viime marraskuussa. Tontti oli ostettu puolitoista vuotta aiemmin ja itse rakentamiseen meni 8 kuukautta. Vaikka syksyllä projekti tuntui kestäneen ikuisuuden ja olin jo vähän ahdistunutkin, niin näin jälkeen päin katsottuna nopeastihan tuo valmistui.
Ollaan siis asuttu nyt jo 5 kuukautta talossa! Tuntuu oudolta, miten vielä hetki sitten koitin suljetuin silmin visioida, millaista olisi kulkea talossa ja miltä tuntuisi herätä aamulla uudesta makuuhuoneesta. Ja nyt en edes muista jännittikö ensimmäisenä yönä 😀
Talo tuntuu omalta. Kodilta. Vaikka emme osallistuneet itse rakentamiseen, niin jokainen pistorasia, kattolamppu ja seinänpaikka on minun suunnittelema. Kulutin varmaan satoja tunteja itse suunnittelutyöhön ja asioiden selvittämiseen. Olin ärsyttävyyteen asti tarkka kaikista pienemmistäkin asioista. Mutta se kannatti. Talossa ei ole yhtään asiaa, joka minua harmittaisi. Ei yhtään nurkkaa, jonka kokisin turhaksi tai tilaa joka olisi toimimaton.
Kaiken suunnittelun pohjalla oli nimenomaan toiminnallisuus ja käytettävyys. Olen asunut yli kymmenessä eri asunnossa elämäni aikana ja kerännyt mieleni perukoille kaikkien asuntojen hyvät ja huonot puolet. Vaatehuoneen eteiseen keksin ensimmäisestä omistusasunnostani ja modifioin sen taloon sopivaksi. Avokeittiön hylkäsin perustuen kokemukseen, jossa toinen surraa sauvasekoittimella korvan juuressa kun koitat katsoa suosikkisarjaasi. Samoin ärsyttää katsoa sohvalta tiskivuorta lavuaarissa (be honest, kenellä ei käy näin välillä?).
Vuosia minua ärsytti aamuinen rumba, jossa koitat pimeässä olla kolhimatta varpaita ja hiljaa kaivaa vaatteita makuuhuoneen kaapeista toisen nukkuessa vieressä. Tai vaihtoehtoisesti kun itse koitan nukkua yövuoron jäljiltä ja toinen hiipii hakemaan unohtunutta hupparia. Bongasin jostain blogista ja pinterestistä idean, jossa kodinhoitohuoneeseen oli keskitetty kaikki vaatesäilytys. Aaaah, miten nerokasta ja siirsin idean meidän pohjapiirustukseen!
Samalla koitin ajatella tulevaisuuteen ja teimme ratkaisuja, jotka helpottavat minun tai ehkä jonkun muun elämää joskus. Talomme on yhdessä tasossa. Kaikki oviaukkomme ovat 100cm leveitä normaalin 80-90cm sijaan. Käytävät ja kulkuväylät ovat vähintään 130cm leveitä. Vessassa ja kylpyhuoneessa levytettiin seinä vanerilla, jotta mahdollisten tuki kahvojen kiinnittäminen on helppoa, eikä koolauksia tarvitse etsiä. Saunaan laitettiin nyt jo käsijohde seinään helpottamaan lauteille nousua ja niiltä laskeutumista.
Rakentamisen aikana ja varsinkin loppumetreillä olin aika uupunut koko hommaan ja täysin valmis pistämään talon myyntiin. Mutta pari yötä valmiissa talossa muutti mielen ja olen täysin rakastunut meidän kotiin. Se on juuri niin ihana kuin ajattelimmekin! Aamukahvi omalla terassilla on parasta ikinä ja voisin muutenkin vain hengailla pihalla koko ajan. Aavistuksen vielä häiritsee ympärillä mekkaloivat rakennustyömaat, mutta emme ole antaneet sen lannistaa. Vuoden päästä alue on jo hyvin pitkälle valmis ja paalutuskoneen jyskytys muisto vain 😀
Seuraavaksi olisi tarkoitus maalata talo, rakentaa pergola terassin päälle ja alkaa suunnitella pihaa ja istutuksia. Siinä riittääkin puuhaa varmaan pariksi vuodeksi eteenpäin. Vinkit hyvistä pihasuunnittelijoista Turun seudulla otetaan vastaan! Aikaisemmat tekstit rakentamiseen liittyen löytyy Raksa-kategorian alta ja tulossa on myös tarkemmat esittelyt huoneittain!
Terkuin
