Olen koittanut kirjoittaa tätä nyt jo useamman päivän. Sanottavaa olisi vaikka kuinka ja samalla olen kuitenkin aika sanaton.
Maailmassa ei taida olla enää ketään, ketä korona ei jollain tapaa koskettaisi. Omalla kohdalla tuo viheliäinen virus on pistänyt lähes koko elämän uusiksi.
Koska sairastan MS-tautia ja minulla on immunosuppressiivinen lääkitys (Mabthera) pitää olla varovainen. Olen töissä aikuisten teho-osastolla sairaanhoitajana, missä valmistaudutaan täyttä päätä hoitamaan tulevia koronapotilaita. Koska osastot suljettiin en minä, eikä kukaan muukaan perheestämme ole päässyt katsomaan isääni yli viikkoon. Mieheni on töissä ravintola-alalla, joka otti ensimmäisten joukossa kovimman kolauksen. Lomautuksia, yt-neuvotteluja, konkursseja ja työttömyyttä siintää näköpiirissä.
Kaiken tämän keskellä olen kuitenkin toiveikas. Sillä jos ei ole toivoa, ei ole mitään. Korona vie paljon, mutta toivottavasti tuo jotain mukanaan. Toivon tällä olevan suotuisat vaikutukset ilmastonmuutokseen. Uutisia onkin jo ollut, miten luonto on alkanut palautumaan vähentyneen liikkumisen myötä, vaikkakin osa näistä on ilmeisesti ollut valhetta.
Ihmiset ovat löytäneet keinoja tehdä työtään ja säilyttää kontaktin muihin karanteeneista huolimatta. Apua on tarjottu paljon sitä tarvitseville. Luulen IT- ja teknologia-alan ottavan harppauksia eteenpäin ja esimerkiksi ihmisten etätyöskentelyn lisääntyvän.
Yritykset ovat pakotettuja löytämään uusia keinoja ylläpitää asiakaskuntaa. Aivan varmasti monelle firmalle tämä on kuolinisku ja empatiani on kaikkia niitä yrittäjiä kohtaan, jotka nyt kamppailevat vallitsevassa tilanteessa säilyttääkseen työpaikat ja liiketoiminnan pyörimässä. En missään nimessä soisi kenellekään työpaikan tai yrityksensä menetystä.
Mutta on ollut myös ihailtavan paljon uusia ideoita monilta firmoilta! Esimerkiksi Vihannespörssi, joka toimittaa elintarvikkeita ravintoloille, keksi myydä hyllyihin jääneet vihannekset ja hedelmät suoraan kuluttajille roskiin heittämisen sijaan. Laatikot myytiin loppuun päivässä.
Onko tämä siis kuitenkin paikka uusille innovaatioille ja luovuudelle? Ravistus harteista? Hetki pysähtyä ja hengähtää jatkuvasta oravanpyörästä. Työmäärä ei varmasti kaikilla vähene, mutta kun ei tarvitse enää juosta ostoksilla, kuntosalilla, eikä kaikissa kissanristiäisissä, uskoisin aikaa jäävän myös perheen kanssa vietettäväksi.
Omalla kohdallani työsarka on vasta edessä. Terveydenhuolto tulee olemaan työllistetty pitkään. Kun korona saadaan selätettyä on aika purkaa syntyneet leikkausjonot ja muut tällä hetkellä perutut ajat. Kokonaisuutena koronan aiheuttama kuormitus tulee näkymään ainakin seuraavan vuoden. Kääritään siis hihat ja ryhdytään hommiin.
Terkuin
